Neuropsykologiset ja
psykologiset tutkimukset
Työn henkiset vaatimukset ovat lisääntyneet ruumiillisten vaatimusten vähentyessä. Jatkuvan uuden oppimisen lisäksi ihmiseltä edellytetään sosiaalisia taitoja, kielellisiä valmiuksia ja organisointikykyä.
Neuropsykologinen tutkimus
osana työkyvynarviointia
Kun toimintakyvystä on vaikea saada selkeää kuvaa tai tarvitaan tutkittua tietoa psyykkisten toimintojen eri osa-alueista, on neuropsykologinen tutkimus tarpeen. Se voi antaa oleellista tietoa esimerkiksi työkyvystä, ammatillisen kuntoutuksen edellytyksistä tai eläke-edellytyksistä. Tutkimus voi antaa myös tietoa esimerkiksi muistihäiriön etiologiasta: onko kyseessä aivo-orgaaninen vai toiminnallinen, psyykkisistä syistä johtuva häiriö.
Tilanteita, jolloin neuropsykologinen tutkimus on tarpeen: oppimisvaikeuksien selvittely, masentuneen toimintakyvyn arviointi, neurologisen sairauden tai vamman merkitys henkisille toiminnoille, työkyvyn arviointi.
Persoonallisuustutkimus
Hoidon tai kuntoutuksen suunnittelu voi edellyttää tietoa henkilön persoonallisuuden piirteistä. Persoonallisuustekijöillä voi olla merkitystä myös eläke-edellytyksien kannalta. Persoonallisuustutkimus voi toteutua osana laajempaa psykologista tutkimusta, jolloin kartoitetaan henkiset toiminnot myös neuropsykologisesta näkökulmasta.
Laaja psykologinen tutkimus
Laaja psykologinen tutkimus yhdistää neuropsykologisen ja persoonallisuuspsykologisen tutkimuksen. Tällainen tutkimus voi olla tarpeen, kun arvioidaan esimerkiksi ammatillisia kuntoutusmahdollisuuksia, eläke-edellytyksiä tai soveltuvuutta erilaisiin työtehtäviin.
Soveltuvuusarvioinnit
Teemme soveltuvuustutkimuksia työnantajille tai oppilaitoksille, kun halutaan esimerkiksi seuloa oppimisvaikeuksia tai riskitekijöitä vastuullisia työtehtäviä ajatellen. Soveltuvuustutkimukset voivat sisältää psykologisen osuuden lisäksi työterveyslääketieteellisen arvion.
